KESYTÄ

                      

                      Minun on uskottava

-        sumuverhon takana

odottaa kirkastumistaan päivä

joka kesyttää tämän pedon,

dystonian kaikista soluista

mihin lonkerot ahtautuneet vuosien aikana,

tutisuttaen, kiristäen lihasten syyt teräsjousiksi

paikasta toiseen, tosi kekseliäs löytämään pehmeän kohdan,

onko käärme vai hermot nakertanut päästäinen,

tietämättömien tunnistamaton

vähäpätöinen suurten massojen rinnalla

mutta minulla kivut, niskan sahanteräliike

aamusta, päivällä, illalla

-        vain uni saa sen rauhoittumaan hiljaiseksi omaan koloonsa.

Minä inhoan nyt tätä, tauti joka muutti eri ihmiseksi

kipsikasaksi tuskan alla, jaksa, millä lohdutat mieltäsi

luopumisen koulua käyden - -

Valo, odotan taitavien käsien ihmeeseen

mustaan aukkoon heittäytyen.

                                                                 2.3.2018