UNTA

Unella ainut avain

katkaista nykinän virta,

niskassa loputon tärinä

ja veto vasemmalle.

Käsi jo tottunut päätä tukemaan

ihan kuin se auttaisi,

kevyt kosketus silmälasin sankaan

nenä hiertynyt

ja sukulaiset kysyvät

miten sinä voit kun irvistelen tätini hautajaisissa.

Rentoudu, harjoittele, harjoittele jos jaksat

päivästä, tunnista toiseen.

                     

Sitä armollista unta odotan

jos vain saisin tutinan asettumaan

- unen salaa hiipiä katkaisemaan viallisen kytkennän

                       ja antamaan autuaallisen levon

 tai uimaan sumuiselle järvelle,

 näkyy vain vieraita saaria - mistä tulimme,

             minulla ottaa jo jalat joihinkin kiviin,

 missä olet rakas lapseni, en näe sinua enää...

                       ja joskus vihdoinkin kasvot selkeänä

                       - unohdusta ei ole syvyyksissä - kaikki tietävällä,

                         vain avain.

                                                                                                                  5.10.2015