lauantai 17. marraskuuta 2018

YLLÄTTI



                           YLLÄTTI
                     
                      Torin reunalta yllätti viima,
                      kylmyys voimissaan –
                      pääsin jotenkin vinottain,
                      kasvoja peittäen.

                      Katua pitkin viima iskee suoraan järveltä
                      yllättäen tehollaan.
                      Silmäluomet eivät tottele, yritän suojata,
                      tukea lyhtypylväästä, jos sitten…

                      Nuorimies näki tilanteeni
-        voinko auttaa -englanniksi.
Hän saattoi perille, avulias tarjosi apuaan
-        odotanko teitä?
Kiitos, selviän yksin
lämmin halaus.

Se oli 16.1, olen puolisokea.
En enää asioille lähtevä,
taluttajien käsikynkän varassa liikkuminen ulkona,
sisällä seinästä varmistus, odotusta, koska luomet tottelevat.

Tämäkin koettava, en näe enää kunnolla,
belarospasmi=luomikouristus
pahimmillaan.
                                             16.1.2018





                     
                     
                     
                     
                     
                     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti